Metallipala keräilijän pakkomielteenä

Ylioppilasrahat voi käyttää monella tavalla. Keräilijä sijoitti ne pieneen metallipalaan, muinaiseen kolikkoon.

Kolikon oli lyöttänyt Demetrios Poliorketes 2300 vuotta sitten. Nyt raha maksoi 500 markkaa, poikkeuksellisen paljon kolikosta, mutta siihen sisältyi haaste. Kuka oli Demetrios Poliorketes?

Uudet tietosanakirjat eivät tunteneet häntä, mutta isoisän aikaisista teoksista alkoi löytyä tiedonmurusia. Kymmenien teosten jälkeen Demetrioksen muotokuva alkoi hahmottua.

Kolikon aikakautena elettiin Aleksanteri Suuren kuoleman jälkeisiä aikoja, jolloin eripuraiset sotapäälliköt pilkkoivat Makedonian imperiumia.

Demetrios oli huikentelevainen nuorukainen. Hänellä oli kreikkalainen sivistys, makedonialainen tarmo ja aasialaisen nautinnonhalu. Vuonna 305 eKr. Demetrios hyökkäsi Rhodokselle ja piiritti kaupunkia vuoden ajan. Siitä hän sai lisänimen Poliorketes – Kaupunkien ahdistaja.

Vaikka Demetrios oli rakennuttanut 10-kerroksisen piiritystornin, hän seurasi mieluummin ihailemansa taidemaalarin Protogeneen työskentelyä. Demetrios jätti piirittämänsä kaupungin polttamatta, jotta Protogeneen maalaukset eivät tuhoutuisi. Hän kyllästyi lopulta sotaan ja sortunut piiritystorni jäi saarelle. Rhodoslaiset myivät sotasaaliinsa ja niillä rahoilla rakennettiin yksi maailman seitsemästä ihmeestä: Rhodoksen kolossi.

Kolossi pysyi pystyssä 66 vuotta, kunnes maanjäristys mursi jättiläisen pronssipolvet. Delfoin oraakkeli varoitti pystyttämästä patsasta uudestaan. Kolossin korjausrahat ryypättiin. Turvatakseen tulevaisuutensa, Demetrios naitti kuvankauniin tyttärensä vihamiehelleen, mutta joutuikin tämän vangiksi ja virui loppuelämänsä eristyksissä.

Ennen onnetonta loppuaan Demetrios ennätti kuitenkin lyöttää sen kolikon, joka on nyt suomalaisella keräilijällä. Kuinkahan monen käden kautta raha on satojen vuosien aikana kulkeutunut Välimereltä Suomeen?

Metallipala oli keräilijälle konkreettinen todiste Demetrioksen aikakaudesta. Se sai historian elämään, yllytti etsimään tietoa ja tarinoita. Tieto on keräilyharrastuksen selkäranka.

Demetrioksesta tuli keräilijän ystävä. Keräilijä teki Demetrioksen elämästä jopa videoelokuvan ja lehtijutun. Sen hän tunsi olevansa velkaa ystävälleen, jota ei muuten muistettaisi.

Tänään keräilijä kysyy: kuka oli Amadokos II?

Helsingin Sanomat 16.3.1996