Linnake

Guaraní-intiaanit kruunaavat nimettömän papin piikkiseppeleellä, sitovat hänet ristille ja heittävät virran vietäväksi. Roland Joffén ohjaaman Linnakkeen alkukohtaus päättyy jylisevään vesiputoukseen ja jesuiitan kuolemaan. Sademetsän asukkaat odottavat kostoa ja valmistautuvat surmaamaan jokaisen tunkeilijan. Heillä on syytä pelätä, sillä orjakauppa kukoistaa 1750-luvun Etelä-Amerikassa.

Pelko riepottelee myös Jeremy Ironsin näyttelemää isä Gabrielia, espanjalaista jesuiittaa, joka seuraa surmansa saaneen papin jalanjälkiä viidakon vihreään pimeyteen. Hän pysähtyy lehvien keskelle, paljastaa kangaskääröstään oboen ja alkaa soittaa. Jousiaan jännittävät intiaanit laskevat aseensa ja istuvat kuuntelemaan sävelmää, joka on Ennio Morriconen ansiokkaan uran kauneimpia teemoja.

Musiikki pelastaa jesuiitan hengen, vaikka intiaanipäällikkö pikaistuksissaan rikkookin oboen. Yksi intiaaneista poimii kahteen osaan isketyn soittimen virrasta ja ojentaa palaset isä Gabrielille. Oboeta ei voi enää korjata, mutta lähetystyön myötä intiaanit oppivat itse valmistamaan soittimia Euroopan oopperalavoille ja konserttisaleihin. Viidakkoon hiipinyt sivistys ei kuitenkaan suo heille rauhaa.

Vuonna 1986 valmistuneen laatuelokuvan viipyilevä rytmi seuraa vapain vedoin todellisia tapahtumia. Ohjaajan edellinen elokuva, Kuoleman kentät, kertoo punaisten khmerien hirmuhallinnosta, jossa perheet revitään erilleen ja uhrit peitetään joukkohautoihin. Linnake puolestaan kuvaa ihanneyhteisön rakentamista. Uhka on molemmissa elokuvissa läsnä: Kuoleman kentissä se on sisäinen ja Linnakkeessa ulkoinen.

Robert De Niron näyttelemä Rodrigo Mendoza virittää ansalankoja, jotka lauetessaan vangitsevat intiaaneja verkkoihin. Tunteeton orjanmetsästäjä rakastaa kuitenkin kahta ihmistä: Carlottaa ja Felipe-veljeään, jonka hän surmaa kaksintaistelussa saatuaan selville kolmiodraaman. Mendoza ei kykene antamaan anteeksi — itselleen. Isä Gabriel haastaa hänet hyvittämään tekonsa ja vapautumaan synnistä.

Vastentahtoinen Mendoza sitoo syntiä kuvaavan taakan selkäänsä ja kohtaa tuskallisen taipaleen päätteeksi intiaanit, jotka tunnistavat hänet piinaajakseen. Päällikön käskystä veitsi leikkaa taakan pois ja armahdetusta Mendozasta tulee jesuiitta. Pian nousee uusi uhka: poliitikot haluavat sulkea lähetysasemat ja orjuuttaa intiaanit, joita voi puolustaa vain kahdella tavalla. Kumpi voittaa: miekka vai sana?

Fides 2/2010